Mehiläistieto

Ilman mehiläisiä maailma pysähtyisi

Sekä ihmiset että luonto ovat riippuvaisia mehiläisistä ja pölytyksestä. Kolmasosa ihmiskunnan syömästä ruoasta ja 75% viljelykasveista vaatii hyönteispölytyksen. Ilman mehiläisiä ei tulisi marjoja, hedelmiä eikä kukkia, ja koko maailman ruokatuotanto olisi vaikeuksissa. Tärkeimmät pölyttäjät ovat mehiläiset ja kimalaiset. Myös perhoset, kukkakärpäset ja jotkut kovakuoriaiset pölyttävät.

Valitettavasti pörriäisten ja hyönteisten määrä maailmassa vähenee vauhdilla. Sukupuutto uhkaa yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistä. Suomen mesipistiäisistä jopa kolmannes on uhanalaisia. Syynä ovat hyönteisten elinympäristön katoaminen hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

Yhdessä voimme parantaa mehiläisten ja muiden pölyttäjien selviytymismahdollisuuksia.

Mitä sinä voit tehdä mehiläisten hyväksi?

  • Istuta pihalle mehiläisten hyvinvointia edistäviä kasveja kuten hunajakukkaa, isomaksaruohoa, tuoksuköynnöskuusamaa, laventelia, timjamia, rosmariinia ja salviaa. Näitä mehiläisille hyödyllisiä kasveja löytyy vaikka kuinka paljon!
  • Mehiläiset pitävät paljon monista rikkaruohoiksi luokitelluista kasveista kuten voikukasta, valkoapilasta ja ohdakkeista. Jos vain mahdollista, jätä nämä kitkemättä ja anna ruohon kasvaa.
  • Rakenna hyönteishotelli. Täältä löytyy hyvä ohje: hyönteishotelli
  • Suosi luomutuotteita ruokaostoksilla kaupassa. Mehiläisten katoon vaikuttavat kemialliset torjunta-aineet, joita luomuviljelyssä ei käytetä.
  • Perusta mehiläistarha. Liittymällä Suomen Mehiläishoitajien Liittoon saat tietoa siitä, kuinka voit itse ryhtyä tarhaajaksi: https://www.mehilaishoitajat.fi/
  • Osta hunajaa. Ostamalla hunajaa tuet mehiläistarhaajia ja saat mahan makeaksi.
  • Mikäli mahdollista, ota selvää, millaiselta tarhalta hunaja tulee. Miten siellä kohdellaan mehiläisiä? Onko kyseessä iso, pelkästään taloudelliseen tuottoon keskittyvä yritys vai vaikkapa pieni perheyritys?

Miten mehiläisyhdyskunta toimii?

Yhdyskuntaan kuuluu kolmenlaisia mehiläisiä.

Kuhnurit ovat koiraita, ja niiden tehtävä on pariutua häälennolla kuningattaren kanssa. Jos kuhnuri onnistuu tehtävässään ja hedelmöittää kuningattaren, sen takaruumis repeytyy ja se menehtyy. Kuhnurit elävät vain 1-2 kuukautta ja ne häädetään pois pesästä ennen talvea.

Työmehiläiset ovat naaraita ja hoitavat kaikki pesän työt. Niiden tehtäviin kuuluu yhdyskunnan ruokkiminen. Ne keräävät siitepölyä, vettä ja mettä pesän tarpeisiin. Mehiläiset lentävät noin 2-3 kilometrin säteellä pesästään. Elämänsä aikana niille kertyy noin 600 lentokilometriä. Työmehiläiset myös vartioivat pesää ja puolustavat sitä tunkeilijoilta.

Emon eli kuningattaren tehtävä on munia. Se on kaikkien muiden mehiläisten äiti ja voi munia jopa 2000 munaa päivässä. Kuningatar voi itse valita, muniiko se hedelmöittyneen työläisen (naaras) vai hedelmöittymättömän munan, josta tulee kuhnuri (uros).

Yhteen mehiläisyhdyskuntaan kuuluu noin 10 000 – 80 000 mehiläistä. Kesällä väkeä on
enemmän ja talvella vähemmän. Talvella mehiläiset kerääntyvät yhteen tiiviiksi palloksi ja pitävät pesän lämpimänä väristelyllään. Mehiläiset ovat siisäsiistejä eivätkä ulosta pesään koko talven aikana. Kevään ensimmäisenä aurinkoisena päivänä ne lentävät nk. puhdistuslennolle, jolloin ne tyhjentävät suolistonsa pitkän talven jälkeen.

Mehiläisille luontainen tapa vahvistua ja lisääntyä on parveilu. Parveilussa vanha emo lähtee 10 000 – 50 000 työmehiläisen kanssa etsimään uutta pesää. Vanhaan pesään jää noin puolet mehiläisistä ja uusi, kuoriutuva kuningatar. Mehiläishoitaja pyrkii estämään yhdyskuntien parveilun jakamalla parveiluhaluiset yhdyskunnat eri pesiksi.

Keväällä mehiläisille tärkeitä kasveja ovat paju, leppä ja pähkinäpensaat, joista ne keräävät
siitepölyä toukille ravinnoksi. Meden kerääminen alkaa voikukan kukinnasta ja jatkuu koko
kesän.

Kohtasitko mehiläisparven? Auta tekemällä siitä ilmoitus.

  • Pyri ensin selvittämään, onko kyseessä mehiläisparvi vai muita pörriäisiä. Mehiläinen on karvainen, väritykseltään oranssi-mustaraidallinen. Mehiläisen voi helposti sekoittaa ampiaiseen. Ampiaisen tunnistaa kapeammasta vyötäröstä ja ohuemmista siivistä. Ampiainen ei myöskään ole yhtä karvainen kuin mehiläinen.
  • Mehiläisparvi ei hyökkää eikä ole ihmiselle tai ympäristölle vaarallinen. Parvi asettuu tiiviiksi palloksi esimerkiksi puuhun odottamaan sopivan pesäpaikan löytymistä. Tiedustelijamehiläiset etsivät sopivaa kotia jopa monen kilometrin päästä.
  • Parvesta kannattaa heti tehdä ilmoitus. Parvenpyytäjien yhteystiedot saa Suomen mehiläishoitajien liiton verkkosivuilta tai klikkaamalla tästä. Jos mehiläisparvi ehtii asettua savupiippuun tai ilmanvaihtokanavaan, sitä on vaikeaa saada poistettua. Helpoimmin parvesta pääsee eroon soittamalla ammattilaiselle. Itse ei kannata yrittää hätyytellä tai savustella parvea myrkyttämisestä puhumattakaan. Mehiläispesän pyydystämisessä ammattilainen käyttää esimerkiksi houkutuspesää. Parven kiinniotto on maksutonta toimintaa.
Noin 80 000 mehiläisen parvi. Kuvan on ottanut Crista Hietala.

Mehiläistarhaus

Mehiläistarhaus on mukava harrastus ja monille myös ammatti. Yhden pesän perustamiskustannukset ovat noin 1000€. Paras tapa päästä alkuun on käydä mehiläishoidon peruskurssi.

Ihmisten hoidossa mehiläiset asuvat niille rakennetuissa laatikkopesissä. Pesiin tarhaaja asettaa puisia kehiä, joissa on vahapohjuke kennoston rakentamista varten. Kun mehiläispesiä käydään hoitamassa, on tarhaajalla yllään verkkohupullinen kokohaalari ja hansikkaat. Näin suojaudutaan mahdollisilta pistoilta. Myös savutin on tärkeä väline. Savu on mehiläisille signaali metsäpalosta, ja se saa mehiläiset vetäytymään pesään ruokavarastoidensa luo. Maha täynnä mettä ne ovat leppoisampia, eivätkä kiinnitä huomiota tarhaajaan. Pesää on näin helpompi käsitellä.

Mehiläishoitajan tehtäviin kuuluu mm. pesien parveiluhalun seuraaminen, varroapunkin torjunta, pesäkaluston uusiminen ja ruuan riittämisestä huolehtiminen. Pesiä täytyy myös suojata hiiriltä, linnuilta, muurahaisilta, karhuilta ja muilta eläimiltä, jotka ryöstävät hunajaa ja tuhoavat pesiä. Tärkein tehtävä on kuitenkin mehiläisten hyvinvoinnin seuraaminen.

Mehiläiset viihtyvät parhaiten valoisassa ja kuivassa paikassa, kylmiltä tuulilta suojattuna. Kannattaa valita pesien paikka niin, että niiden lähelle pääsee helposti autolla, sillä hunajantäyteiset laatikot painavat helposti yli 20 kiloa.

Mehiläisitarhauksen päätuote on hunaja, mutta myös sivutuotteita kuten propolis, mehiläisvaha ja siitepöly kannattaa hyödyntää.

Suomessa tavallisimmat mehiläisrodut ovat italialainen, buchfast ja krainilainen. Tarhamehiläisten lisäksi Suomessa elää noin 190 erilaista erakkomehiläislajia, joista osa muistuttaa tarhamehiläistä. Erakkomehiläiset elävät nimensä mukaisesti yksin tai pienissä yhdyskunnissa. Pesänsä ne tekevät puun koloihin tai hiekkaan. Varsinkin keväällä erakkomehiläisiä saattaa löytyä talojen seinustoilta niiden etsiessä pesäkoloa. Ne eivät ole vaarallisia eivätkä tee tuhoa talon rakenteisiin. Muita pörriäisiä jotka muistuttavat mehiläistä ovat ampiainen, kimalainen, kukkakärpänen ja herhiläinen. Näistä voit lukea lisää Mehiläishoitajien sivuilta.

Hyödyllisiä linkkejä ja artikkeleja