Hunajatieto

Miten mehiläinen valmistaa hunajaa?

Työmehiläiset keräävät kärsällään kukista mettä ja kirvojen mesikastetta, jonka ne varastoivat erilliseen mesimahaan. Mahassa mesi sekoittuu rauhaseritteen, syljen ja entsyymien kanssa. Entsyymit pilkkovat meden sisältämän ruokosokerin hedelmä- ja rypälesokeriksi. Pesässä mesisaalis oksennetaan ja niellään monta kertaa, jotta siitä haihtuisi vettä. Tämän jälkeen se varastoidaan kennoihin, joissa kuivatus jatkuu siipien havisuttamisella. Kun mesi on tarpeeksi paksua talvisäilytykseen eli muuttunut hunajaksi, mehiläinen sulkee kennon ilmatiiviillä vahakannella, joka estää mikrobien ja kosteuden pääsyn hunajaan.

Erilaiset hunajat

Hunajan väri, tuoksu ja maku määräytyvät sen mukaan, mistä alkuperäiskasvista mesi on peräisin. Koostumukseltaan hunaja voi olla kaikkea juoksevan ja kivikovan väliltä. Väri vaihtelee vaaleasta tummaan. Hunaja on aina lingottaessa juoksevaa, jonka jälkeen se alkaa pikkuhiljaa kiteytymään. Kiteytymiseen vaikuttaa hunajan hedelmä- ja rypälesokeripitoisuus. Pitoisuuden määrää se, mistä alkuperäiskasveista hunaja on kotoisin. Esimerkiksi horsmankukkahunaja pysyy juoksevana jopa useamman vuoden. Suurin osa suomalaisesta hunajasta kitetytyy kuitenkin jo muutamassa kuukaudessa.

Kiteytyneen hunajan saa takaisin juoksevaksi lämmittämällä sitä kädenlämpöisessä vesihauteessa. Pehmeä hunaja on kiteytynyttä hunajaa, joka vaivataan mekaanisesti ennen purkittamista. Hunajan saa pehmeämmäksi myös lisäämällä jo kiteytyneeseen hunajaan kidemalliksi hienokiteisempää hunajaa, jolloin hienompi kiderakenne kopioituu muuhun hunajaan. Tätä kutsutaan ymppäämiseksi. Mikäli haluaa nauttia hunajaa sen luonnollisessa muodossa, kannattaa purkkihunajan sijaa maistaa kennohunajaa. Tuolloin hunajaa ei ole lingottu pois, vaan se on säilössä mehiläisten tekemässä hunajakennossa.

Suurin osa suomalaisesta hunajasta on monikukkahunajaa. Saatavilla on myös lajihunajaa, jolloin hunajassa on havaittavissa alkuperäiskasvin ominaisuuksia. Lajihunajaa on esimerkiksi horsma-, rypsi-, kanerva- ja puolukkahunaja. Harvinainen mesikastehunaja, joka ei sisällä lainkaan siitepölyä, on peräisin mehiläisten keräämästä, kirvojen erittämästä mesikasteesta.

Hunajan säilyttäminen

Hunaja säilyy parhaiten kuivassa ja viileässä valolta suojattuna. Älä laita hunajaa jääkaappiin, sillä siellä se voi altistua kosteudelle. Hunajaa ei kannata kuumentaa. Mehiläispesän luonnollinen lämpötila on 37 astetta. Tätä korkeammassa lämpötilassa hunajan entsyymit denaturoituvat, ja niiden terveysvaikutus menee hukkaan.

Mihin hunajaa voi käyttää

Hunajaa voi käyttää sokerin korvikkeena leivonnassa ja ruuanlaitossa. Se on myös erittäin maukasta sellaisenaan! Hunaja soveltuu monipuolisen sokerikoostumuksensa ansiosta hyvin urheilujuomaksi. Sekoita ruokalusikallinen hunajaa puoleen litraan vettä ja purista muutama tippa sitruunan tai limen mehua sekaan. Nam! Ruuanlaitossa hunajaa voi käyttää esimerkiksi juuresten kanssa, salaatinkastikkeissa ja wok-ruokien kastikkeissa sekä lihan ja kanan marinoinnissa. Leivonnassa voi korvata sokerin kokonaan tai osittain hunajalla. Hunajalla makeutetut leivonnaiset pysyvät tuoreina pidempään. 3/4 dl hunajaa vastaa yhtä desilitraa sokeria.

Hunajaa voi käyttää myös kosmetiikassa. Se sisältää ihoa suojaavia ja hoitavia entsyymejä sekä kasvihappoja. Hunajaa voi käyttää sellaisenaan ihon kuorinnassa, naamiona tai kosteuttajana. Hunaja on oiva lääke yskään ja flunssaan, ja sitä voi käyttää siedätyshoitona siitepölyallergiaan. Mehiläiset tuottavat bakteereja tappavaa proteiinia, jonka ne lisäävät hunajaan. Siksi hunaja soveltuu mainiosti myös haavojen hoitoon.

Hunajan matka kennosta purkkiin

Mehiläinen kerää kukista mettä ja kuljettaa sen pesäänsä. Rauhasissaan se tuottaa enstyymejä, joiden avulla meden sokereista tulee hedelmä- ja rypälesokeria. Pesässä mesi muuttuu hunajaksi, ja mehiläiset peittävät valmiit hunajakennot ilmatiiviiksi vahalla.

Loppukesästä, sadonkorjuun aikaan, hunajakennot nostetaan pesästä linkousta varten. Vahakannet poistetaan ja kennot asetetaan linkoon. Linkouksessa hunaja irtoaa kennoista keskipakoisvoiman avulla. Tämän jälkeen hunaja siivilöidään. Mikäli hunajan halutaan säilyvän pehmeänä, sitä täytyy vaivata ja lämmittää.

Mikä ihmeen raakahunaja?

Termillä raakahunaja tarkoitetaan pastöroimatonta hunajaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hunaja usein pastöroidaan eli kuumennetaan 70-78 asteeseen. Tuolloin hunajasta saadaan juoksevaa ja kirkasta. Tämä toimenpide heikentää hunajan laatua ja tuhoaa sen arvokkaita vitamiineja ja bioravinteita sekä alentaa entsyymien määrää. Suomessa hunajaa ei saa pastöroida. Täällä hunajan käsittelyssä pyritään aina siihen, ettei sen laatua heikennetä lämmittämällä sitä yli mehiläispesän luonnollisen lämpötilan (37 astetta).

Hyödyllisiä linkkejä ja artikkeleja hunajasta